![]() ![]() ![]() ![]() | This page in English. |
Sisältö
Vuonna 1978 kaksi ruotsalaista yritystä, Scandia Metric AB ja Dataindustrier AB (DIAB), päättivät rakentaa täysin ruotsalaista tekoa olevan mikrotietokoneen. Vaikkakin molemmilla yrityksillä oli entuudestaan kokemusta tietokonepohjaisten tuotteiden valmistuksesta, heillä ei ollut mahdollisuutta näyttöpäätteiden sarjavalmistukseen. Sen takia he ottivat yhteyttä silloiseen Euroopan suurimpaan televisioiden valmistajaan - Luxor Instrustri AB:hen. Elettiin helmikuuta 1987.
Luxorin liittymisen jälkeen projekti alkoi edetä melko nopeasti. Ensimmäinen prototyyppi tulevasta tietokoneesta, kutsumanimeltään HD-80 tai Hemdator 80, oli valmiina jo toukokuussa. Prototyypin kehittäjänä toimi Dataindustrier AB. Koska Dataindustriellä oli aikaisempaa kokemusta Zilog Z80:een pohjautuvista tietokoneista (Databoard 4680), niin se valittiin tulevan tietokoneen suorittimeksi.
Ensimmäiset sarjavalmisteiset koneet olivat valmiina elokuussa, jolloin kutsumanimi vaihdettiin. Koneelle annettiin nimeksi "Advanced Basic Computer for the 1980s", lyhennettynä ABC80.
Kone julkaistiin saman kuun aikana.
Seuraavan kehitysaskeleen malli, ABC800, löysi tiensä
markkinoille 1981. Se on kehitetty malli ABC80:sta, pääkohderyhmänä
ammattikäyttäjät. ABC80:n kohderymänä oli ollut lähinnä kotikäyttäjät.
ABC800:sta on olemassa kaksi eri perusmallia:
Molemmat mallit ovat miltei identtisiä, ainoana erona on vain näytönohjain. Värinäytöllä varustetussa mallissa yhden tekstirivin pituus on rajoitettu 40 merkkiin, kun taas mustavalkonäytöllä rivinpituus on 80 merkkiä.
ABC800:ssa on 32 kilotavun työmuisti (RAM), sekä 24 kilotavun lukumuisti (ROM). ROM sisältää kehittyneemmän version ABC80:n Basic -tulkista - Basic II:en. Lukumistissa on myös pieni levynkäyttöjärjestelmä (ABC-DOS), sekä oheislaite-ROM joka sisältää rutiinit esimerkiksi sarjaportin hallintaan.
Lisävarusteena oli saatavilla tarkkuusgrafiikkaohjain - ns. HR adapteri. Se pystyy tuottamaan kaksiväristä pikseligrafiikka 240x240 resoluutiolla. Värit on valittavissa kahdeksan värin paletista.
Itse HR -lisäkortti sijoitetaan koneen sisälle näytönohjaimen ja emolevyn väliin. Lisäkortti sisältää myös 16 kilotavua lisää muistia grafiikkaa varten, mutta oheislaite-ROM:in sisältämien rutiinien avulla on päästä käyttämään lisämuistia myös muihin tarkoituksiin.
Myöhemmin ABC800 -sarja sai kaksi uutta jäsentä. Nämä, ulkoasultaan ammattimaisemman näköiset mallit olivat:
Edellämainituista koneista ABC802 oli tarkoitettu pääasiassa pääteeksi sekä perustyöasemaksi. ABC806 sen sijaan oli suunniteltu graafisten sovellutusten käyttöön. Se sisältää huomattavasti enemmäin muistia ja kehittyneemmän grafiikan kun mikään ABC -tietokone ennen sitä.
![]() |
![]() |
Emolevyn ulkoasu ABC806:ssa on hyvin samankaltainen ABC800:n kanssa, mutta ABC802:n emolevy oli suunniteltu täysin uudelleen pienempään ja kompaktimpaan muotoon.
Uudet mallit toivat mukanaan myös uuden levynkäyttöjärjestelmän, UFD-DOS:sin (User File Directories DOS). Uusi DOS sisätää tuen alihakemistoille, ja se oli suunniteltu lähinnä kovalevyjä varten mutta toimintakykyinen myös levykkeillä. Tiettävästi vanhin versio on 6.15, mutta valitettevast vahin saatavila versio on v6.19 (UDF-DOS:in versionumero on muotoa 6.xx, koska DOS sijaitsee ROM -piirillä numero 6.).
Vuonna 1985, ennenkun Nokia osti Luxorin, kaksi kehittyneempää mallia ehdittiin julkaista. Nämä mallit pohjautuivat Motorola:n 68000 -suoritinperheeseen, ja sisälsivät oman Unix -varianttinsa. Valitettavasti markkinoilla ei ollut kiinnostusta koneita kohtaan, ja myöhemmin Nokia osti kilpalijansa pois markkinoilta (kauppa on mainittu mm. Nokian yrityshistoriassa).
Luxor -tavaramerkki on edelleen Nokian omistuksessa - tavaramerkin omistaa Nokia Satellite Systems AB.
![]() ![]() ![]() ![]() | This page in English. |
Tämän sivun on tehnyt Sami Rautiainen. | |
Lue pienellä präntätty. | Viimeksi päivitetty 03.07.2004. |